Post by Deleted on Apr 6, 2014 10:11:17 GMT -5
PERUSTIEDOT
- Nimi: Ajala Hallantytär, kutsutaan Ajalaksi
- Skp. Naaras
- Ikä: 21 - vuotta
- Sääty: Alempi sääty
- Ammatti: Laulaja/soittaja
- Asuinpaikka: Ajala asuu kaupungissa kohtalaisen suuressa puutalossa. Talo on kodikkaasti sisustettu, täynnä kukkia ja erilaisia koristeita, niin sisä- että ulkopuoleltakin. Naaraalla on useita kaappeja ja hyllykköjä, joissa on keräiltyjä esineitä ja kukkia. Seinillä on maalattuja tauluja ja talo on usein putipuhdas ja hyvin järjestelmällinen. Talo on monikerroksinen, alemmassa kerroksessa on ruokailuhuone, kylpyhuone ja "olohuone". Olohuoneessa on takka ja muutamia tuoleja istumista varten. Kylpyhuoneessa on puuamme jonka voi täyttää vedellä hanan avulla, ja naaras käyttää ammetta ollessaan vain todella likainen ja sotkuinen. Ylempi kerros sisältää Ajalan huoneen ja muutamia vierashuoneita, jotka ovat usein tyhjiä, ellei naaraskorppi saa vieraita. Ajala pitää ne kuitenkin siistinä, sillä pölyt eivät ole naaraan mieleen. Talo on suuri yksin asuvalle naaraalle, mutta korppi pitää siitä ja on iloinen saadessaan vierailijoita. Hän on ajatellut perustaa talostaan pienen majatalon, mutta harkitsee asiaa vielä.
- Laji: Korppi
- Pelaaja: Zaaga
ULKONÄKÖ
Pituus: 60cm
Paino: n. 1kg
Ajala on pitkäjalkainen, hieman normaalia lajikumppaniaan pidempi. Naaras on hyvin kevyt ja ruumiinrakenteeltaan siro, jotenka ei siis kovinkaan hyvä vastus ja välttelee sen takia kahakoita. Hän omistaa sileän ja huolella hoidetun tumman sulkapeitteen, jossa on eri mustan ja tummansinisen sävyjä. Sulkapeitettä naaraalla harvoin näkee sotkuisena, hän kun pitää sen todella siistinä ja käyttää aikaa sulista huolehtimiseen. Ajalan tummaa sulkapeitettä huomattavasti vaaleimmissa jaloissa pystyy erottamaan pieniä tummia läikkiä, ja jalat ovat sirot sekä pitkät - kynnet harmaata astetta tummempia. Pyrstösulkien päät ovat valkeat, jotka erottavat helposti Ajalan muista tummanpuhuvista korpeista. Naaraan silmät ovat lämpimän vihreät, ja ne hehkuvat usein määrätietoisina tai aavistuksen ujoina, paljastaen kuitenkin erittäin harvoin naaraan tunteita ja mietteitä. Korpin siivet ovat hyväkuntoiset, vahvat ja lennättävät Ajalan pitkiäkin matkoja ja nopeasti.
LUONNE
Ajala on ensimmäisellä kohtaamisella aavistuksen ujo, hermostunut ja tuntuu hössöttävän liikaa. Samaan aikaan korppi on kuitenkin erittäin määrätietoinen ja lujatahtoinen. Naaras on huolimatta kovapäisyydestään aina valmis taipumaan muiden mietteiden ja ajatusten mukaan, joskus vähän liian helpostikkin. Voisi siis sanoa, että se on erittäin helposti houkuteltavissa puolelleen jos kyse on perheen ja ystävien turvallisuudesta. Naaras on ystävällinen ja kiltti mahdollisimman monelle, eikä tykkää muiden mielten pahoittamisesta. Myös auttavaisuus, seikkailunhaluisuus ja helposti ihastuvaisuus ovat Ajalan yhtiä piirteitä. Korppinaaras pitää ystävistä ympärillään, mutta viihtyy myös yksinään. Se on hyvin vieraanvarainen ja ottaa mielellään vieraita talolleen ja kohtelee näitä erittäin huolellisesti ja hyvin. Jos Ajalan luottamuksesta puhutaan, voi sanoa että se pitää salaisuudet kuin salaisuudet tiukassa salassa ja on aina uskollinen ystävilleen.
Pohjimmiltaan Ajala on taiteilijaluonne, vapaa ja tykkää musisoida ja maalata. Naaraskorpilla on kaunis, herkkä ääni ja tämä on taitava soittamaan aina uskollisesti mukana kulkevaa kitaraansa ja toisinaan hän saa paljonkin rahaa kulkiessaan kaduilla soittamassa ja laulamassa. Naaras pitää lentämisestä ja vapauden tunteesta ja inhoaa pieniä, ahtaita paikkoja sekä töykeyttä. Jos joku tulee Ajalalle puhumaan tämän varakkuudestaan, naaras ei katso sitä hyvällä muttei aloita riitaakaan. Hän pyrkii selvittämään asiat aina puhumalla, tappelu on aikaa kuluttavaa ja aiheuttaa pelkkää harmia, näin naaras sen luonnehtii.
Ajala pitää kovasti poikasista ja tahtoisi joskus itsekkin oman perheen ja sen yhden oikean, jonka kanssa elää loppuelämänsä. Ajala ei pidä pettämisestä eikä siksi tee sitä itsekkään, ellei kyseessä ole suuri poikkeus. Vihaisena tai surullisena naaraskorppia harvoin näkee, ellei sitten ole tapahtunut jotain todella suurta ja mieltäpahoittavaa. Jos naaras on yksin, se käytää aikansa pohdiskeluun, siivoamiseen ja taiteiluun. Ulkomaailma on aina houkutellut nuorukaista, mutta Ajala päätti valita rauhallisemman elämän koska tiesi kuitenkin kokevansa vain surua ja harmia - naaras ei kuitenkaan kiellä pitävänsä seikkailuista jollain tapaa. Kohteliaisuus ja hyvät tavat kuuluvat myös Ajalan tapoihin - se myös miettii kahdesti ennenkuin tekee mitään.
MENNEISYYS
Ajala syntyi alempaan säätyyn korppivanhemilleen Hallalle ja Rudolfille samaisessa talossa kuin nytkin asuu. Perhe kuului alempaan säätyyn, vaikka olikin muita köyhempiä asukkaita rikkaampia ja eleli suht hyvää elämää vailla sen suurempia huolia. Ajalalla oli yksi sisar, Agatha. Isompi sisko oli Ajalalle kaikki kaikessa ja hyvin tärkeä henkilö elämässä - usein kaksikko vietti päiväänsä lentokilpailuja tekemällä ja hippaa leikkien. Vanhemmat tekivät raskasta työtä ansaitakseen rahaa - Rudolf oli seppä ja Halla lääkäri. Ammattien ansiosta vanhemmat maksoivat veroja ja ostivat torilta ruokaa (kun eivät olleet sen enempää perehtyneet itse metsästämään) joilla perhe eli vaivatta, vaikka työ raskasta olikin.
Kun Agatha ja Ajala täyttivät kummatkin 10 - vuotta, heille syntyi uusi sisar, Haroldo niminen koiras. Haroldo kuitenkin jäi suurien petolintujen kynsiin ollessaan uhoamassa linnassa. Kaikki perheessä olivat murtuneita menetyksestä, mutta muistelivat Haroldoa hyvin mielin ja osasivat pian lopettaa suurimman suremisen. Agatha ja Ajala elivät jälleen hienosti vanhempiensa seurassa ja Ajala tutustui taiteilijan maailmaan - korppinaaras jäi heti koukkuun musiikilliseen taiteiluun ja maalaamiseen. Se piti kovasti myös laulamisesta ja rupesi tienaamaan rahaa kaduilla musisoidessaan.
Oli kuitenkin se yksi kohtalokas yö, joka päätti koko Ajalan loppuelämästä. Ulkona satoi kaatamalla, oli yö ja naaras yritti saada unta. Alemmasta kerroksesta kuitenkin kuului kovaa kielenkäyttöä ja huutoa - Ajala tiesi Agathan ja vanhempien jälleen riitelevän. Naaras ei saanut unta, joten se käveli hiljaa rappusille ja näki, kuinka Agatha vihoissaan paiskasi oven auki ja katosi piiskaavaan sateeseen. Silloin vanhemmat huomasivat Ajalan, ottivat tämän siipiensä suojaan ja kertoivat, että Agatha oli vain siinä iässä, että tahtoi väittää vastaan. Ajala tiesi kuitenkin, että nyt oli jostain suuremmasta kyse. Vanhemmat nappasivat kaavut selkäänsä ja hupun päähänsä, lupasivat Ajalalle tulla pian ja lähtivät sitten Agathan perään kadoten ulko-ovesta. Se oli viimeinen kerta, kun Ajala näki vanhempansa ja Agathan.
Ajala odotti, odotti ensiksi tunteja, sitten päiviä, sen jälkeen viikkoja ja sitten kuukausia. Se alkoi tajuamaan, että se oli menettänyt perheensä vaikkei edes tiennyt, mitä näille loppujen lopuksi oli käynyt. Siitä kohtalokkaasta yöstä saakka on Ajala asunut yksin. Muutamien kuukausien ajan se pysytteli talossaan, tuijotti maalausta jossa niin Haroldo, Halla, Rudolf, Agatha ja hän itse olivat ja itki surusta. Sitten se tajusi, että elämä jatkui ja hänen olisi pystyttävä elämään nyt yksin.
Nyt, kun Ajala on yli kaksikymppinen, se on päässyt suurimmasta surusta ohitse ja elelee kaupungissa suuressa talossaan - vieläkin yksin.
MUUTA
- Ajala ei erityisemmin pidä suurista linnuista, sillä hän muistaa varsin selvästi Haroldon kohtalon suurien petolintujen kynsissä
- naaras on ajatellut aloittaa majatalon pitämisen, jonne hän päästää yöpyjiä maksusta, mutta ei ole vielä täysin varma ideasta
- joskus Ajala lentelee niityillä ja metsästää nauttien vapaudentunteesta
- korppinaaras pitää useimmin tunteet sisällään