Post by Deleted on Mar 26, 2014 10:55:00 GMT -5
Kuva © Skitzo
Kutsumanimi: Kol, Kolina
Skp: Koiras
Ikä: 17 vuotta
Sääty: Alempi sääty
Ammatti: Työtön, mutta auttaa vanhempiaan kauppaamaan tuotteita. Toimii pääsääntöisesti myös varkaana.
Asuinpaikka: Vanha, kaksikerroksinen rakennus kaupungin pohjoisosissa, asuu siellä yhdessä vanhempiensa, sisarustensa ja muutaman muun sukulaisen kanssa.
Laji: Mustarastas
Ulkonäkö:
Kol on lajiinsa nähden melko suurikokoinen, mutta siro yksilö. Tuuhea höyhenpeite saa koiraan näyttämään kookkaammalta, vaikka todellisuudessa hän onkin melkoisen luiseva. Höyhenet ovat pääosin hyväkuntoisia ja pehmeitä, ne suojaavat hyvin tuulelta ja tuiskulta. Nimestään huolimatta Kolistava pystyy liikkumaan yllättävän äänettömästi niin kävellessään, kuin myös lentäessään. Siipien höyhenet ovat pitkät sekä sulavat, ja siivet itsessään ovat aavistuksen pidemmät kuin muilla mustarastailla. Koiraalla on vahvat jalat ja pitkät, terävät kynnet.
Väritykseltään Kolina muistuttaa melko tavallista mustarastasta; höyhenet ovat pikimustat ja kiiltävät. Mustien silmien ympärillä on keltaiset renkaat, ja myös nokka on saanut värikseen keltaisen. Jalkojen nahka on tummanharmaata, liki mustaa.
Kolistavalla on kaulassaan hopeinen koru, jonka hän on saanut perinnöksi serkultaan. Koru koostuu kolmesta hopeaisesta ketjusta, joista yhden keskellä roikkuu leveä sormus punaisin jalokivin. Ketjut ovat niskan kohdalta kiinnittyneet toisiinsa, ja aivan alimmassa ketjussa on ohut rengas, josta lähtee erillinen ketju. Ketju kiinnittyy kapeaan sormukseen. Kol antaa näiden ketjujen yleensä roikkua kaulastaan, mutta joskus - yleensä lähtiessään varastamaan - hän laittaa jalokivein koristellun renkaan nokalleen, ja kapean sormuksen vasempaan jalkaansa, kuten hänen serkkunsakin teki ennen häntä. Kolilla on pieni, haalistunut arpi nokassaan. Koiraalla on myös muitakin arpia, mutta ne ovat ovat piilossa höyhenten alla.
Pituus: 29 cm
Luonne: Kolistava on hyvin monipuolinen, avoin ja värikäs persoona, mutta silti vain aniharvat tuntevat hänet läpikotaisin. Tuon riehakkaan puolen alle piiloutuu hillitty, salaperäinen, mutta kapinallinen persoona, joka pilkistää esille yön synkimmillä hetkillä.
Mutta, se puoli joka Kolista on lähes aina esillä, on varsin mukava ja hauska. Koiraalla on huumorintaju kohdallaan, eikä vakavamielistä päivää tunnu löytyvän milloinkaan. Kolinalle kertyy yleensä paljon ystäviä hänen rempseän ja muutenkin ystävällisen käyttäytymisensä takia. Koiras puhuu paljon, yleensä vähemmän vakavia asioita, mutta tarvittaessa hän osaa myös kuunnella muiden puheita. Kolistava ei osaa käyttää hienovaraista kieltä, kuten teititellä tai puhua muuten arvostavasti itseään vanhemmille. Hän puhuu kaikille samalla tavalla, käyttäen omia lempinimiä ja sanojaan. Koiras osaa olla sanoissaan kuitenkin kärkäs ja räväkkä, minkä moni saa huomata nopeasti.
Monet pitävät Kolinaa varsin ärsyttävänä, luultavasti hänen hieman mahtailevan ja itsevarman luonteen takia. Taistelua Kol ei yleensä aloita, mutta hän vastaa tarvittaessa samalla mitalla takaisin. Tietenkin koiras toivoisi voittavansa jokaisen sanaharkan tai tappelun, mutta onneksi näin ei ole, tai muuten koiraasta tulisi varsin koppava. Kolistava ei meinaa antaa periksi sitten millään, mutta hävittyään selvästi hän osaa myöntää tappionsa ja ottaa jopa opikseen. Ehkä.
Kuten monet muutkin koiraat, myös Kolistava on ainakin jollain tasolla kiinnostunut naaraista. Aivan jokaista vastaan tulevaa neitiä hän ei ala lääppimään, mutta mielenkiintoisen persoonan tavatessaan Kol haluaa ehdottomasti tutustua tuohon paremmin. Koiraan suhteet jäävät kuitenkin usein tyngiksi, sillä hän ei tunne olevansa valmis sitoutumaan kunnolla, tai tuntemaan luottamusta aivan niin paljoa, kuin olisi tarvis.
Yksi ainoista synkistä puolista on Kolinan suhtautuminen ruhtinaaseen ja tuon väkeen, sekä korppeihin. Oli kyse melkein mistä tahansa korpista - kuuluisipa tuo alempaan säätyyn tai ei - koiras ei näe mitään syytä puhua heille kuten muille. Korpin kanssa ollessaan hänen käytöksestään ja puheistaan tihkuu inhoa, eikä Kol pelkää loukata heitä niin henkisesti kuin fyysisestikään. Vielä enemmän kuin korppeja mustarastas inhoaa ruhtinasta ja tuon väkeä. Kolistava onnistuu hankkimaan liiankin usein itsensä hankaluuksiin avaamalla suuren suunsa. Jos päätös olisi hänen, Kol syrjäyttäisi ruhtinaan vallasta ja iskisi korpit alhaisimpaan säätyyn mitä on olemassa. Koiras on kaikin puolin kapinallisten puolella, hän osaa valaa toivoa ja lietsoa muita ruhtinasta vastaan. Koiras ei myöskään pelkää toimia, eikä jätä käyttämättä yhtään tilaisuutta, jossa voisi ilmaista mielipiteensä. Lähinnä myös senkin vuoksi Kolistava on ryhtynyt varkaaksi, kertoakseen mielipiteensä. Varkauden kohteet ovat poikkeuksetta ylemmän säädyn linnut, etenkin rikkaat korpit ja ruhtinaan läheiset alamaiset. Ryöstösaaliinsa Kolina kuitenkin jakaa niille jotka tarvitsevat rahaa elääkseen.
Kolistava ei usko Ylikorppiin, eikä häneltä liikene arvostusta paljoa millekään uskonnolle. Koiras pitää noita vain turhanpäiväisinä höpötyksinä.
Menneisyys: Kolistava on syntynyt, ja asunut koko ikänsä Krovmeressä. Kolinan emo Aurinkotuuli ja isä Nahiseva saivat neljä pientä poikasta; Kolistava, Mirana, Narina ja Rahisu. Perhe asusti kaupungin laidalla, kaksikerroksisessa talossa, jossa heidän sukunsa oli asunut jo monta vuotta. Heidän lisäksi talossa asui silloin myös Kolin isovanhemmat, Virta ja Kolkko, sekä hänen serkkunsa Navakka. Aurinkotuuli oli taitava maalaamaan tauluja ja tekemään koruja, joita he elannokseen kauppasivat. Kolinan elämä oli melko vaatimatonta, sillä rahaa ei ollut tuhlattavaksi asti. Kolina ei koskaan käynyt koulua, lähinnä rahan ja kiinnostuksen puutteen vuoksi. Myöhemmällä iällä Aurinkotuuli opetti Kolinaa lukemaan ja kirjoittamaan, tosin miksikään mestariksi ei koiras kehittynyt.
Kapinallisuus on aina tuntunut kulkevan Kolistavan suvussa. Koiraan isoisä oli ensimmäinen, joka osoitti avoimesti mieltä ruhtinasta vastaan - ja menetti sen myötä näkönsä - mutta hänen esimerkkiään oli seurannut myös Kolin serkku Navakka. Serkukset kasvoivat hyvin läheiseksi, vaikka ikäeroa olikin lähes kymmenen vuotta, ja Kolistava oppikin Navakalta monia hyödyllisiä asioita. Navakka yöpyi monesti Kolin luona, ja koiras sai kuulla monia tarinoita serkultaan. Jo nuorena oppi Kolina vihaamaan ruhtinasta ja korppeja. Nuori koiras auttoi Navakkaa monesti, silloinkin kun tuolla oli ruhtinaan sotilaat perässään.
Kolinan täyttäessä yksitoista vuotta hänen isoäiti Virta kuoli äkillisesti. Parantaja väitti sen olleen sydänkohtaus, mutta Kolkko arveli todellisen syyn johtuvan myrkytyksestä, joka oli ruhtinaan kätyreiden tekosia. Asiaa ei voitu todistaa, mutta tapaus sai Kolistavan pitämään ruhtinasta entistä enemmän vihollisena. Kolinalla on aina ollut hyvä lauluääni, mutta vasta noihin aikoihin hän alkoi todella käyttää sitä - lähinnä hyräillessään itselleen tuttuja sävelmiä.
Neljätoista vuotiaana välit Navakan kanssa olivat lähentyneet, ja Kol oli jo osallistunut moniin ryöstöretkiin Navakan kanssa. Navakka oli vannottanut, että Kolina ei saisi koskaan ryöstää köyhemmiltään, eikä pitää röyhkeästi koko saalista itsellään, vaan että siitä oli jaettava osansa niille, jotka sitä tarvitsivat. Kerran ryöstö kuitenkin epäonnistui ja serkukset olivat jäädä kiinni. Silloin he voittivat taistelun korppia vastaan vain ylivoiman turvin, mutta muistoksi ottelusta Kolistava sai itselleen arven nokkaansa.
Navakan ja ruhtinaan välit kiristyivät entisestään jatkuvien kuninkaan sotilaiden vaarantamisen, varkauksien ja kapinoiden lietsomisen myötä. Navakka oli ilmoitettu etsintäkuulutetuksi. Eräänä yönä Navakka herätti viisitoista vuotiaan serkkunsa ja kertoi, että tämä oli luultavasti viimeisin kerta, jolloin he näkisivät toisensa. Lahjaksi Kolille Navakka antoi hopeisen korun, jonka hän oli perinyt Kolkolta. Enempää ei Navakka ehtinyt tehdä, kun ruhtinaan sotilaat jo ryskyttivät vanhan talon ovea, tunkeutuivat sisään ja ottivat Navakan kiinni. Hänet vietiin tyrmään, eikä koirasta ole sen koommin näkynyt. Kolistava jatkoi toimiaan varkaana, tosin nyt ilman serkkuaan. Koiras oli tottunut toimimaan kahdestaan, joten ryöstöjen hoitaminen yksinään tuntui aluksi oudolta. Kolistava kuitenkin tottui nopeasti, ja hän on jatkanut siitä, mihin Navakka jäi.
Emo: Aurinkotuuli
Isä: Nahiseva
Sisarukset: n. Mirana, k. Rahisu, k. Narina
Serkku: k. Navakka
Isoäiti: Virta
Isoisä: Kolkko
Muuta: Kolina omistaa tumman ja voimakkaan lauluäänen, tosin hänen ei kuule sitä monesti käyttävän. Koiras syö mielellään marjoja, etenkin kuivattuja.
Nimimerkki: Desta